keskiviikko 5. syyskuuta 2007

Suur-Suomi ry: Fjodorov paljastaa Suomen valtiojohdon olleen pelkkiä Ryssää pelkääviä paskahousuja tyyppiesimerkkeinä Paavo Väyrynen ja Mauno Koivisto

Suur-Suomi ry:n pj. Seppo Lehto: Fjodorov paljastaa Suomen valtiojohdon olleen pelkkiä Ryssää pelkääviä paskahousuja tyyppiesimerkkeinä ulkoministeri Paavo Väyrynen ja presidentti Mauno Koivisto

Tälläisille KGB:n talutuksessa oleville "valtiomiehille" ei pidä myöntää valtiollisia hautajaisia. - Todennäköistä on että entinen presidentti Mauno Koivistokin kohta potkaisee tyhjää, kun ryssäläinen sydämensä ei kestä entisen isäntänsä paljastuksia paskahousuisuudestaan. Todennäköisin kuolinsyy tälläisissä tapauksissa on ns. aivoverenvuoto.

------------------------------------------
Karjala takaisin - eipäs juupas väittely on edennyt entisten neuvostojohtajien ja ex-presidenttimme Mauno Koiviston ja ex-ulkoministerin Paavo Väyrysen kannalta noloon tilanteeseen. Nyt kaikki tietävät että meillä on kansakunnallisessa ruodissamme pelkkiä valehtelijoita ja Ryssää pelkääviä paskahousuja

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Fjodorov+Koivisto+ja+V%C3%A4yrynen+tiesiv%C3%A4t+Karjala-tunnusteluista/1135230075337

Andrei Fjodorov: Mauno Koivisto ja Paavo Väyrynen tiesivät Karjala-tunnusteluista, mutta paskoivat vain housuihinsa kansakunnallisen "Karjala takaisin" tilanteen

Asiassa oheinen HS:n julkaistu: 5.9.2007 21:19

ALEKSEI MJAKISEV

Fjodorov: Koivisto ja Väyrynen tiesivät Karjala-tunnusteluista

Andrei Fjodorov työskentelti neuvonantajana presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa.

moskova. Suomen korkea poliittinen johto tiesi Venäjällä käydyistä epävirallisista keskusteluista Karjalan palauttamisen tiimoilta, kertoo presidentti Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov.

"Virallisesti, tietenkään, mitään ehdotusta ei tehty", Fjodorov sanoi Helsingin Sanomille keskiviikkona.

Fjodorov oli vuosina 1991–1992 mukana ryhmässä, jossa laskettiin hintaa muun muassa Karjalan palauttamiselle Suomeen. Nykyisin ei-valtiollisen Venäjän ulko- ja turvallisuuspoliittisen neuvoston johtajana työskentelevä Fjodorov kertoi viikko sitten lehtikolumnissa Argumenti Nedeli -lehdessä, että Suomen hinnaksi arvioitiin 15 miljardia dollaria.

Fjodorovin mukaan pitää erottaa neuvottelut ja kontaktit. "Ei ollut neuvotteluja, mutta oli kontakteja", hän naurahtaa.

"Kontaktit ovat sellaisia, että ihmiset ovat illalla yhdessä saunassa ja juttelevat, katsomme mikä on reaktio, ja niin sitten toimimme", Fjodorov sanoo.

Hänen mukaansa presidentti Mauno Koivisto tiesi, "että tällaisia ajatuksia oli". Samoin hän pitää selvänä, että ulkoministeri Paavo Väyrynen oli epävirallisista keskusteluista tietoinen. Sillä "hyvän ministerin pitää tietää tällaisista asioista ja Väyrynen oli hyvä ministeri".

Fjodorovin mukaan Venäjän oli tärkeä tietää Suomen suhtautuminen Karjalaan ennen presidentti Boris Jeltsinin ensimmäistä Suomen-vierailua vuonna 1992.

Tutkija Jukka Seppinen kertoi keskiviikon Ilta-Sanomissa, että venäläinen diplomaatti pyysi häntä välittämään tiedon Karjala-keskusteluista Suomeen.

Fjodorov pitää todennäköisenä, että näin myös kävi. Venäjällä oli Karjala-asiassa kontakteja Suomessa "korkealla poliittisella tasolla".

Fjodorov ei halua kertoa, keitä Venäjän hallituksen aloitteesta perustetussa ryhmässä oli mukana. Henkilöitä siinä oli 6–8 ja laskelmat tehtiin tosissaan.

Jeltsin ei Fjodorovin mukaan itse osallistunut keskusteluihin tai käskenyt niitä aloittamaan, mutta luonnollisesti tiesi niistä. Vaikka Jeltsin ei komentanutkaan puhumaan aluekysymyksistä, innoittaja voi pitää Jeltsinin aloittamaa uutta aikaa. Venäjä halusi tuolloin muun muassa hoitaa ulkopolitiikkaa toisin kuin Neuvostoliitto.

"Hänellä [Jeltsinillä] ei ollut imperialistista lähestymistapaa, hän oli päinvastoin hyvin joustava. Hän halusi solmia hyvät suhteet itään ja länteen", Fjodorov sanoo.

Siksi uuteen aikaan sopivat myös keskustelut aluekysymyksistä. Suomessa ei Fjodorovin mukaan oikein tiedetty, miten tämän uuden Venäjän toimijoihin piti suhtautua.

"Oli uusi Venäjä ja uusi Suomi, ja meidän piti rakentaa uudet suhteet. Suomessa pelättiin kovasti. Suomessa suurin osa poliitikoista ei ymmärtänyt lainkaan, mitä tapahtui Venäjällä. Suomessa pelättiin, ja tämä tunnettiin myös Moskovassa", Fjodorov sanoo.

Fjodorovin tulkinnan mukaan Suomi tavallaan hukkasi tuolloin mahdollisuuden avata keskustelu Karjalasta. Hän uskoo, että jos Suomen puolelta olisi tullut siihen signaali, Venäjä olisi ehkä ollut neuvotteluihin valmis.

"Ei ehkä Karjalan palauttamiseksi, mutta joihinkin yhteisiin projekteihin", Fjodorov sanoo.

Karjalalle laskettu hinta on Fjodorovin mukaan ennen julkaisematonta tietoa myös venäläisille, vaikka muuten Karjalasta onkin puhuttu.

Fjodorov päätti kertoa hinnasta siksi, että häntä harmitti Kainuun Sanomissa kesällä julkaistut väärät tiedot. Kainuun Sanomien mukaan Karjalan hinta laskettiin Suomessa.

-------------------------------------------------------------